Kahlatessani seurani Dirty River Roller Derbyn nykyistä sisäistä Facebook-ryhmää huomasin, että ensimmäiset viestit ryhmään on laitettu vuonna 2011 eli ihan seuran perustamisen alkuaikoina. Ryhmää on käytetty seuran sisäiseen viestintään ja sinne on julkaistu monenlaisia juttuja vuosien varrella, jotka ovat samalla tallentaneet palasia seuran historiasta. Seuran vastuuryhmät ovat myös toimineet pitkälti Facebookissa (ja osin WhatsAppissa). Etenkin viime vuosina Facebook on alkanut kuitenkin vaikuttaa yhä huonommalta vaihtoehdolta: notifikaatiot toimivat epäluotettavasti, nuorilla ei välttämättä ole olemassaolevaa Facebook-tiliä ja Metan viimeaikaiset muutokset sisältökäytänteihin ovat tehneet siitä entistä turvattomamman paikan erityisesti vähemmistöihin kuuluville ihmisille.
Olin jo koronapandemian alussa kokeillut rakentaa Discord-alustan vaihtoehdoksi Facebookille yhdessä seuran toisen jäsenen Leafin kanssa. Silloin Discord ei saanut kuitenkaan tarpeeksi tuulta alleen varteenotettavana vaihtoehtona Facebookille, vaikka osa kokikin sen mukavaksi tavaksi pitää yhteyttä seuratovereihin koronarajoitusten aikana. Discord ei myöskään vastannut toiminnallisuudeltaan kaikkia seuran tarpeita silloin, sillä esim. äänestysten luominen oli hankalaa. Nykyisellään Discord on kehittynyt ominaisuuksiltaan, joten päätin ottaa uudestaan projektiksi Discord-alustan rakentamisen osana yhteisöpedagogin opintojani.
Minun ei tarvinnut aloittaa työtäni täysin tyhjästä, sillä aiemmin tehty Discord-alusta oli edelleen olemassa (sitä käyttivät edelleen muutamat seuran jäsenet silloin tällöin) ja Leaf oli tutkinut Discordin community-ominaisuuden käyttöönottoa. Laadin suunnitelmani projektin toteuttamisesta yhteisöpedagogillisiin näkökulmiin pohjaten ja lähetin sen seuran hallitukselle hyväksyttäväksi. Siihen kuului seuraavat vaiheet:
- Seuran vastuuryhmille ja joukkueille suunnattu kysely toiveista ja tarpeista Discordin liittyen
- Jäsenille suunnattu kysely, jonka tarkoitus olisi selvittää, kuinka tuttu Discord entuudestaan on ja mihin asioihin toivottaisiin erityisesti perehdytystä
- Suunnittelu jäsenvastaavan kanssa siitä, miten Discordin käyttöönotto kannattaisi tehdä hänen näkökulmastaan
- Discord-alustan rakentaminen toiveiden ja tarpeiden pohjalta (jossa pyrin hyödyntämään aiempaa pohjatyötä)
- Kirjallisten ohjeiden ja ohjevideon laatiminen Discordin käytöstä
- Jäsenien tuominen Discord-alustalle
- Oikeiden roolien lisääminen jäsenille, jotta kaikki tarvittavat ryhmät ym. näkyvät oikeille ihmisille
- Muutaman opastustuokion järjestäminen Discordissa niille, jotka kaipaavat lisäperehdytystä
- Palautteen kerääminen kokeilujakson jälkeen
- Discordin jatkokehitys palautteen pohjalta
Jäsenille suunnatussa kyselyssä selvisi, että Discordin tuttuus jakautui melko tasaisesti: osa oli käyttänyt Discordia jo pidempään, osalla ei ollut Discord-tiliä ollenkaan ja osa oli käyttänyt Discordia jonkin verran. Perehdytystä toivottiin erityisesti tapahtumien ja äänestysten luomiseen sekä notifikaatioiden muokkaamiseen. Pidin tärkeänä, että tukea ja ohjausta Discordin kokeilua varten oli riittävästi, koska uuden digitaalisen alustan oppiminen ja käyttäminen voi tuntua haastavalta ja pelottavaltakin. Halusin säilyttää aiemmat ”vapaa-ajan” kanavat Discordissa, jossa jäsenet olivat keskustelleet lempiaiheistaan kuten käsitöistä, taiteesta ja lemmikeistä (tämänlaisia kanavia toivottiin myös lisää käyttöönoton yhteydessä!) samalla vastaten eri vastuuryhmien ja joukkueiden tarpeisiin virallisempien asioiden hoitamisessa. Yhteisöpedagogina koin tärkeäksi yrittää sisällyttää alustaan yhteisöllisyyden kokemuksen, tehokkaan ja läpinäkyvän viestinnän mahdollistamisen ja tukea uuden digitaalisen järjestelmän käyttöönottamiseksi.
Olen oppinut projektin aikana, että seuran digitaalinen hallinnointi- ja viestintäjärjestelmä heijastaa hyvin seuran järjestäytymisen ja rakenteen mahdollisine ongelmakohtineen. Discord-alustaa rakentaessani näin koko seuran toiminnallisuuden ja viestinnän ikään kuin lintuperspektiivistä ja esitinkin muutamia parannusehdotuksia ryhmien järjestäytymiseen ja nimeämiskäytäntöihin. Opin myös, että monelle uuden teknologian käyttöönottoon liittyy paljon tunteita ja että niiden yhteinen käsittely on tärkeä osa järjestelmän testausprosessia. Koen, että avoin tunneilmaisu luo myös ilmapiiriä, jossa kriittisenkin palautteen antaminen on helpompaa. Jos palautetta ei uskalleta antaa, se voi jäädä negatiivisena kokemuksena järjestelmän käyttämisestä tai vahvistaa käyttäjien osaamattomuuden kokemusta.
Tällä hetkellä olemme edelleen Discordin testausvaiheessa, jonka jälkeen seuran jäsenet äänestävät, otetaanko Discord käyttöön vai palataanko vanhaan Facebook/WhatsApp-järjestelmään. Työni aikana olen huomannut, ettei Discord ole muiden vastaavien yhteisöllisten somejen tavalla täydellinen, vaan siinäkin on omat puutteensa. Erityisesti Discordin mobiiliapplikaatiossa on ollut myös monenlaisia yllättäviäkin bugeja, jotka ovat haitanneet mutkatonta kokemusta uuden alustan parissa. Parhaita puolia Discordissa on mielestäni ollut etäkokouksien pitäminen (etäkokoukset yleistyivät seurassamme erityisesti koronan myötä) ja niiden ajastamisesta tapahtumien avulla. Tämä on mielestäni ollut selkeä helpotus aiempaan ja on vähentänyt työtä kokousten järjestämisessä. Parasta on kuitenkin ollut kuulla Discordin kautta seuran jäsenten mielenkiinnon kohteista ja arkisista asioista joiden myötä olen mm. saanut uusia kirjasuosituksia, oppinut (lisää) kiinnostavia lintufaktoja ja päässyt jakamaan kokemukseni kimalaisen lepohotellin rakentamisesta.
catnip everbean, yhteisöpedagogiopiskelija, Humak
